Tervetuloa

Tervetuloa konsulikunnan kotisivulle!

 

Konsulikuntaan kuuluvat Suomessa toimivat ulkovaltoja edustavat kunniakonsulit. Kunniakonsulit ovat edustamiensa maiden virallisia edustajia Suomessa ja  hoitavat sivutoimisesti mitä erilaisimpia edustamaansa maihin liittyviä asioita.

Kunniakonsulijärjestelmä on maailmanlaajuinen ja sitä säätelee yksityiskohtaisesti ns. Wienin konventio vuodelta 1963. Tässä YK:n jäsenmaiden hyväksymässä sopimuksessa määritellään yksityiskohtaisesti niin suurlähetystöjen yhteydessä toimivien konsulivirkamiesten kuin kunniakonsuleiden velvollisuudet, tehtävät ja oikeudet.

Ensimmäinen konsuli Suomen alueelle nimitettiin jo vuonna 1779. Helsingin konsulikunta aloitti toimintansa vuonna 1925 ja jo sitä ennen toimi Helsingissä ja Suomessa joitakin konsuleita. Nykyisin konsulikunta on aktiivinen ja säännöllisesti kokoontuva toimija, jonka tilaisuuksiin ovat tervetulleita myös diplomaattikunnan edustajat. Lue tapahtumista lisää täältä.

Suomi on myös yksi kansainvälisen konsulijärjestön FICAC:n perustajajäsenistä.

Ketä kunniakonsulit ovat ja mitä he tekevät?

Suomessa toimivat kunniakonsulit edustavat taustoiltaan monia eri liike-elämän, kulttuurin ja akateemisen maailman aloja ja monella suhde edustamaansa maahan onkin peräisin ammatin kautta tulevista suhteista.

Kunniakonsuleita on kolme luokkaa; (1) pääkonsulit, jotka yleensä edustavat maataan koko Suomen alueella, (2) konsulit, jotka toimivat joko sovitulla alueella tai myös koko maassa sekä (3) varakonsulit, jotka yleensä toimivat joko pääkonsuleiden tai konsuleiden avustavana tai sijaishenkilönä.

Kunniakonsuleiden tulee olla hyvämaineisia kansalaisia, jotka sitoutuvat konsulin tehtävien huolelliseen ja asialliseen hoitamiseen. Vaatimuksena on yleensä laaja työkokemus ja useimmiten akateeminen loppututkinto. Kunniakonsuleita toimii Suomessa yhteensä noin kaksi sataa, näistä pääkonsuleita on 17, konsuleita 171 ja varakonsuleita 8.

Konsuleiden tehtävänä on suojella edustamansa valtion etuja ja tarvittaessa neuvoa ja avustaa tämän maan kansalaisia siinä maassa jossa toimivat. Muitakin käytännön tehtäviä kuuluu toimenkuvaan. Wienin sopimuksen mukaisesti kunniakonsulit toimivat ilman palkkaa tai palkkioita.

Silloin kun ns. lähettäjämaalla on Suomessa oma diplomaattinen edustusto kuten oma suurlähestystö, kunniakonsulit toimivat ensisijaisesti sen päällikön, eli useimmiten suurlähettilään paikallisina neuvonantajina ja hoitavat myös monia yhteystehtäviä. Kunniakonsulien tehtävät vaihtelevat hieman lähettämään toimintamallien mukaisesti.

Miten kunniakonsulit nimitetään?

Kunniakonsulit nimittää ähettävän maan päämies tai ulkoministeriö ja nimityksen hyväksyvät vastaanottavan maan eli kaikkien Suomessa toimivien kunniakonsuleiden osalta Suomen ulkoasiainministeriö. Konsuli ei voi aloittaa toimintaansa tai käyttää konsulinimeä ennen kuin hänelle on myönnetty niin lähettäjämaan kuin vastaanottajamaan allekirjoittama virallinen valtuuskirja, ns. eksekvatuuri. Minkä maan kunniakonsuleita Suomessa toimii? Lue lisää täältä.

Konsulikunnan hallinto

Konsulikunnan johdossa toimii virkavuosiltaan vanhin kunniapääkonsuli. Hänen tehtävänimensä on perinteinen mukaisesti konsulikunnan vanhin (Doyen, Dean) ja hän huolehtii yhteyksistä konsulikunnan ja ulkoasianministeriön sekä myös Suomeen akreditoitujen ulkovaltojen diplomaattikunnan välillä. Hän edustaa myös konsulikuntaa yhteyksissä muihin viranomaisiin. Konsulikunnan hallinnossa häntä avustaa johtoryhmä. Hän vastaa yhdessä johtoryhmän kanssa konsulikunnan toiminnasta.

Konsulikunnan vanhin on myös konsulikunnan toiminnasta vastaavan konsulikunnan johtoryhmän puheenjohtaja ja hänen lisäkseen siihen kuuluu konsulikunnan sihteeri ja kuusi jäsentä.

Konsulikunnan vanhimpana ja sen johtoryhmän puheenjohtajana toimii Nicaraguan konsuli Johan Grotenfelt, sihteerinä Pakistanin kunniapääkonsuli Wille Eerola ja muina jäseninä Ghanan konsuli Ulla Alanko, Perun aikaisempi konsuli Esa Linna, Espanjan konsuli Päivi Mäkinen ja Seychellien konsuli Marja-Liisa Rosberg.