Tervetuloa konsulikunnan kotisivulle!
Konsulikuntaan kuuluvat Suomessa toimivat ulkovaltoja edustavat kunniakonsulit. Kunniakonsulit ovat edustamiensa maiden virallisia edustajia Suomessa ja hoitavat sivutoimisesti mitä erilaisimpia edustamaansa maihin liittyviä asioita ilman korvausta.
Kunniakonsulijärjestelmä on maailmanlaajuinen ja sitä säätelee yksityiskohtaisesti ns. Wienin konventio vuodelta 1963. Tässä YK:n jäsenmaiden hyväksymässä sopimuksessa määritellään yksityiskohtaisesti niin suurlähetystöjen yhteydessä toimivien konsulivirkamiesten kuin kunniakonsuleiden velvollisuudet, tehtävät ja oikeudet.
Ensimmäinen konsuli Suomen alueelle nimitettiin jo vuonna 1779. Helsingin konsulikunta aloitti toimintansa vuonna 1925 ja jo sitä ennen toimi Helsingissä ja Suomessa joitakin konsuleita. Nykyisin konsulikunta on aktiivinen ja säännöllisesti kokoontuva toimija, jonka tilaisuuksiin ovat tervetulleita myös diplomaattikunnan edustajat. Lue tapahtumista lisää täältä.
Ketä kunniakonsulit ovat ja mitä he tekevät?
Suomessa toimivat kunniakonsulit edustavat taustoiltaan monia eri liike-elämän, kulttuurin ja akateemisen maailman aloja ja monella suhde edustamaansa maahan onkin peräisin ammatin kautta tulevista suhteista.
Kunniakonsuleita on kolme luokkaa; (1) pääkonsulit, jotka yleensä edustavat maataan koko Suomen alueella, (2) konsulit, jotka toimivat joko sovitulla alueella tai myös koko maassa sekä (3) varakonsulit, jotka yleensä toimivat joko pääkonsuleiden tai konsuleiden avustavana tai sijaishenkilönä.
Kunniakonsuleiden tulee olla hyvämaineisia kansalaisia, jotka sitoutuvat konsulin tehtävien huolelliseen ja asialliseen hoitamiseen. Vaatimuksena on yleensä laaja työkokemus ja useimmiten akateeminen loppututkinto. Kunniakonsuleita toimii Suomessa yhteensä noin kaksi sataa, näistä pääkonsuleita on 16, konsuleita 179 ja varakonsuleita 9.
Konsuleiden tehtävänä on suojella edustamansa valtion etuja ja tarvittaessa neuvoa ja avustaa tämän maan kansalaisia siinä maassa jossa toimivat. Muitakin käytännön tehtäviä kuuluu toimenkuvaan. Wienin sopimuksen mukaisesti kunniakonsulit toimivat ilman palkkaa tai palkkioita.
Silloin kun ns. lähettäjämaalla on Suomessa oma diplomaattinen edustusto kuten oma suurlähestystö, kunniakonsulit toimivat ensisijaisesti sen päällikön, eli useimmiten suurlähettilään paikallisina neuvonantajina ja hoitavat myös monia yhteystehtäviä. Kunniakonsulien tehtävät vaihtelevat hieman lähettämään toimintamallien mukaisesti.
Miten kunniakonsulit nimitetään?
Kunniakonsulit nimittää lähettävän maan päämies tai ulkoministeriö ja nimityksen hyväksyvät vastaanottavan maan eli kaikkien Suomessa toimivien kunniakonsuleiden osalta Suomen ulkoasiainministeriö. Konsuli ei voi aloittaa toimintaansa tai käyttää konsulinimeä ennen kuin hänelle on myönnetty niin lähettäjämaan kuin vastaanottajamaan allekirjoittama virallinen valtuuskirja, ns. eksekvatuuri. Minkä maan kunniakonsuleita Suomessa toimii? Lue lisää täältä.
Konsulikunnan hallinto
Konsulikunnan johdossa toimii Consular Corps Finland ry:n hallituksen puheenjohtaja, joka valitaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Hänen tehtävänimensä on perinteinen mukaisesti konsulikunnan vanhin (Doyen, Dean) ja hän huolehtii yhteyksistä konsulikunnan ja ulkoasianministeriön sekä myös Suomeen akreditoitujen ulkovaltojen diplomaattikunnan välillä. Hän edustaa myös konsulikuntaa yhteyksissä muihin viranomaisiin ja hänen sijaisenaan toimii yhdistyksen sihteeri. Konsulikunnan hallinnossa puheenjohtajaa avustaa vuosittain valittava yhdistyksen hallitus.
Konsulikunnan hallituksen kokoonpanon ja jäsenten yhteystiedot löydät täältä.
